Erityisherkät lomalla, ennen lomaa ja loman jälkeen (HSP S.O.S. Post Vacation Depression)

Michelle (introvertti HSP) ja Brian (ekstrovertti HSP) keskustelevat podcastissaan, kuinka introvertin ja ekstrovertin erityisherkän lomanviettotavat ja mieltymykset eroavat toisistaan, kuinka yhdistää toiveet onnistuneeksi lomaksi ja kuinka selvitä loman jälkeisestä alakulosta. Loman etukäteissuunnittelu voi olla hyvin intensiivistä, lomalla murehdit sen loppumista, kotiin palattua voi iskeä lomanjälkeismasennus. Kaikki voivat kokea näitä samoja tuntemuksia, mutta erityisherkät ja empaatit kokevat siirtymiset ympäristöissä ja rutiineissa (loma – arki) hyvin voimakkaasti ja pidempään.

Olen kerännyt tähän muistiinpanojani ja höystänyt niitä muutamilla omilla ajatuksillani. Kannattaa kuunnella hauska podcast: HSP S.O.S.: Highly Sensitive Person & Post Vacation Depression

• introvertin lomatoive on usein staycation (vrt. vacation), eli pysyä kotona/palata kotiin hyvissä ajoin ennen töiden alkamista. Olla paikassa.

• introvertille hotellilla ja hotellihuoneella on suurempi merkitys, koska se on matkan ajan ”turvapaikka”

• ekstroverteillä lomatoive on mennä ja nähdä ihmisiä sekä uusia paikkoja. Mennä, tehdä ja osallistua. Erityisherkällä ekstrovertillä haasteena huomata ylikuormitus ajoissa.

• erityisherkän lomahaasteita: rutiinista poikkeaminen. Vaikka rutiineiden monotonisuus helposti tylsistyttää vaihtelunhaluista, erityisherkkä voi usein henkisesti paremmin, jos tietää mitä on odotettavissa, eikä tarvitse tehdä jatkuvasti päätöksiä (oudossa ympäristössä). Rutiinia voi rikkoa kotona päivittäisten aikataulujen tai tekemisten suhteen ja se usein riittää introvertille vaihteluksi loman ja arjen välillä. Tätä voi ekstrovertin olla vaikea ymmärtää.

• stressi etukäteissuunnitelmista voi aiheuttaa varsinkin introvertille ylivirettä ja ahdistusta innostuksen sijaan tai ohelle: huolellinen hotellin valinta, matkasuunnitelmat aikatauluineen, taukoineen, ruokapaikat jne. Ekstrovertti ohittaa nopeasti matkajärjestelyosuuden ja miettii mitä tehdään paikassa, introvertti miettii fasiliteettejä.

• ylikuormitukseen vaikuttaa miten matkustaa, miten hyödyntää matkustusajan, miten tekee siitä itselleen mahdollisimman helpon ja viihdyttävän: ekstrovertti haluaa seurustella, introvertti haluaa uppoutua kirjaan tai nettiin

• introvertit tarvitsevat aikaa asettua ja tutustua paikkaan, koska kaikki on erilaista ja erityisherkkä huomaa ja analysoi kaiken uuden informaation. Introvertti saattaa myös kaivata kotiin tai jotain tuttua vaatetta, esinettä, huonekalua. Ekstrovertti on tässä vaiheessa jo menossa ja tutustumassa tekemisen mahdollisuuksiin.

• ”Mitä haluat tehdä?” on kysymys, jota EI kannata kysyä erityisherkältä introvertiltä vieraassa ympäristössä, jossa hän on jo valmiiksi ylivireessä. Kotikaupungissakin voi olla vaikea päättää minne mennä esim. syömään, saati täysin vieraassa paikassa. Ekstrovertille taas uusi paikka on houkuttelevia mahdollisuuksia täynnä. Kun ekstrovertti ja introvertti matkustavat yhdessä, saattaa ekstrovertin hyväntahtoinen innostunut energia aiheuttaa tai lisätä introvertin ahdistusta, jonka huomattuaan ekstrovertti kokee syyllisyyttä. Introvertti tuntee huonoa omaa tuntoa siitä, että vie muilta hauskuuden ahdistuksellaan (yksi stressitekijä lisää, ahdistus lisääntyy edelleen). Ja yhtäkkiä kenelläkään ei ole enää hauskaa. (sivuhuomautuksena: toisilla erityisherkillä voimakkaampana masennustaipumus, toisilla ahdistuneisuustaipumus)

• olemme luovia, intohimoisia ja romanttisia, ja kaikkea sitä erityisherkkä (varsinkin ekstrovertti) odottaa lomaltakin. Loppujen lopuksi kaikki puitteet toteutuessaan ovatkin liian intensiivistä ja siten ylikuormittavaa ja ”halvaannuttavaa”. Introvertti HSP voi sisäistää ja kokea kaiken päässään/sisällään hyvin voimakkaasti, mutta se ei näy ulospäin reagointina tai toimintana. Tämä taas aiheuttaa hämmennystä ja latistaa ekstrovertin matkakumppanin tunnelman. Jälkikäteen introvertti voi kuvailla kaikki tilanteessa kokemansa tunteet ja huomaamansa kauniit yksityiskohdat, mutta tilanteen ollessa päällä, ei pysty niitä tuomaan julki.

• lomanjälkeismasennus tai –krapula voi aiheuttaa mm. keskittymisvaikeuksia ja jaksamisongelmia: Lomaltapaluu on tutkimusten mukaan suuri stressitekijä, joka voi aiheuttaa mm. uupumusta, unettomuutta, masennusta, vihaisuutta, keskittymiskyvyn puutetta. Löhöloman aikana älykkyysosamäärä voi laskea jopa 20 pisteellä ja palautuminen kestää muutamasta päivästä viikkoon. Michelle viittaa artikkeliin, jonka mukaan nykyaikainen stressaava matkustustapa lisää kortisolituotantoa (stressihormoni), joka taas vahingoittaa aivosoluja ja siten heikentää esim. lyhytaikaista muistia jne. Toimettomuus lomalla puolestaan vähentää esim. oksitosiinituotantoa. Kannattaa siis tehdä makoilun lisäksi jotain aivoja haastavaa, tai edes jauhaa purukumia.

• loman jälkeiseen alakuloa aiheuttaa myös kontrastivaikutus sekä paine täyttää kotona odottavien odotuksista hienoista kokemuksistasi tai niiden vertailu työpaikalla. Sosiaalinen media voi myös asettaa tiedostamattomia paineita esittää lomamatka kuvin ja kommentein heidän odotustensa mukaan.

Michellen ja Brianin vinkit:

1. Keskustelkaa ennen lomaa odotuksistanne ja toiveistanne, jotta odotusten erilaisuus ei paljastu vasta lomalla tai lomamatkalla: mikä on rentouttavaa kenenkin mielestä, mitä haluatte tehdä, hermostuttaako lentäminen, tarvitseeko joku yksin olon hetkiä, kuinka paljon lomalla on aikatauluttamatonta aikaa

2. Tutustu etukäteen (netissä) paikkaan, majoitukseen, ruokapaikkoihin jne. karttojen, ilmakuvien, kuvien, ruokalistojen avulla – helpottaa asettumista ja ylivirettä

3. Jätä koti ja työpiste sellaiseksi, että sinne on mukava palata. Siisti koti ei lisää ylivireistä tai lomaltapaluumasennuksesta kärsivää mieltä kotiin palatessa. Jätä tarvittaessa muistilappuja palauttamaan mieleen mihin asiat jäivät ennen lomalle lähtöä.

4. Paluun ja arkivelvollisuuksien väliin kannattaa jättää tarpeeksi aikaa palautua matkan rasituksista tai ylikuormituksesta.

5. Empaattien kannattaa miettiä matkakohdetta erityisen tarkasti, koska heillä lisäkuormitusta tulee ihmisten mielialojen, paikkojen energian yms. aistimisen kautta. Voit myös pyytää matkaseuralaista pitämään silmällä jaksamistasi ja vireystasoasi, sillä itse ei välttämättä aina huomaa (tai kehtaa sanoa) koska on syytä pitää tauko ja pysähtyä esim. välipalle.

6. Matkan jälkeen kokemuksista ja elämyksistä ei ole pakko kertoa muille heti. Valokuvien selaamisen ja jakamisen voi jättää hiukan myöhemmäksi (joillekin voi lisätä matkan jälkeistä alakuloa).

7. Matka tai loma (rutiinista poikkeaminen) on hyvä hetki muuttaa jotain elämässä. Loman aikana hyväksi havaitun (perusteellisen analysoinnin tai kokeilun tuloksen) asian voi ottaa mukaan arkielämään sellaisenaan tai sovellettuna).

8. Tutki elämääsi: mitä merkityksellistä on siinä mitä teet työssäsi ja arjessasi. Jos lomalta paluu tuntuu todella ahdistavalta, voi miettiä mitä arjessa olisi korjattavaa, jotta elämä tuntuu elämisen arvoiselta myös muulloin kuin vain loma-aikaan.

Michellen kaunis teksti erityisherkille, jotka harmittelevat että eivät voi olla kuin muut, huolettomia ja tuntea vähän vähemmän:

”Think about that beautiful sunset you saw over the water.

Remember how you cried at the perfect pink hue of the sky, commented on the speed at which the sun seemed to disappear into the horizon, remember how you looked up at the night sky,

saw a shooting star, and almost exploded with enthusiasm over

the sheer number of constellations you could witness?

You felt all of this while entire groups of people clamoured about distracted and talking almost seemingly oblivious to this wonder and beauty around them. No one else felt that moment like you did,

and you felt that moment like that because you have a gift.

Moments like that make all the challenges of living in this universe as a sensitive person absolutely worth it.”

-Michelle, HSP S.O.S.