KEHO JA MIELI > Erityisherkkä keho

Erityisherkkä keho

Erityisherkkyyteen liittyy joukko fysiologisia ominaispiirteitä ja vaikutuksia. Kyseessä ei siis ole ainoastaan persoonallisuuteen vaikuttava temperamenttipiirre.

Psykosomaattisuus on aiemmin ollut synonyymi sille, että vika on korvien välissä. Jos tutkimuksissa ei löydy oireelle selkeää fyysistä syytä, voi aiheuttaja olla psyyken puolella - mutta kyseessä ei ole vika korvien välissä, vaan ihminen oirehtii ja toimii aina kokonaisuutena. Psykosomaattisuutta on selitetty erinomaisesti mm. tässä YTHS.n julkaisemassa Psykosomaattinen oireilu -esitteessä.

Kuuntele äänite erityisherkkyyden fyysisestä ja fysiologisesta ulottuvuudesta

 

Herkäksi viritetty hermojärjestelmä


Erityisherkkyys on synnynnäinen, normaali, neurologinen/biologinen/psykofyysinen (näitä kaikkia on käytetty kirjallisuudessa ja artikkeleissa) hermojärjestelmän ominaisuus, joka ilmenee mm. autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkänä ja voimakkaana reagointina ja (aisti)tiedon syvällisenä prosessointina. Tutkimuksissa tästä hermoston ominaisuudesta käytetään termiä aistitiedon käsittelyn herkkyys (sensory processing sensitivity).

 

Aivokuvantamistutkimuksissa erityisherkillä ihmisillä on havaittu voimakkaampaa aktiivisuuden lisääntymistä aivosaarekkeessa (insula, tietoisuuden keskus, jossa yhdistyvät tieto ihmisen sisäisestä tilasta, tunteista, ruumin tuntemuksista sekä ulkoisista tapahtumista) sekä peilisolujärjestelmässä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös se, että ei-erityisherkkiin verrattuna erityisherkkien aivoissa havaintoja yksityiskohtaisesti käsittelevät alueet aktivoituivat voimakkaammin. Lyhyet kuvaukset tutkimuksista löytyy täältä

 

 

... ja aistit 

 

Erityisherkkyydessä on siis keskeistä aistitiedon käsittelyn herkkyys, joka on eri asia kuin aistitiedon käsittelyn häiriö.

 

Fyysistä erityisherkkyyttä ovat aistiherkkyys sekä muu kehollinen herkkyys:

 

1. Aistiherkkä voi kokea erityisen voimakkaasti esimerkiksi

• melun (äkilliset, kovat tai pitkäkestoiset/jatkuvat äänet, hälinä - miellyttävän äänimaiseman),

• visuaaliset ärsykkeet (kirkkaat, välkkyvät tai värisevät valot, ihmisvilinä, voimakkaat värit - kauniit tai koskettavat näkymät, pienet yksityiskohdat),

• lämpötilan (kuuma/kylmä, viima),

• tuntoaistin välittämät ärsykkeet (karheat tai hiertävat tekstiilit, suutuntuma - kankaan sileys tai viileys)

• hajut tai hajusteet - miellyttävät tuoksut.

Erityisherkän aistit eivät sopeudu ärsykkeisiin lainkaan tai yhtä hyvin kuin normiherkillä ihmisillä. Aistiherkkyyskokemusta voimistaa erityisherkällä myös aistitiedon perusteellinen ja syvällinen prosessointi. Silloin kuormittumista ei aiheuta pelkästään itse ensivaiheen aistimus, vaan myös sen käsittely mielen tasolla (tietoinen ja tiedostamaton) ja sen aiheuttama tunnekokemus sekä fyysinen kokemus kehossa (esim. jännittyneisyys).

 

2. Kehollinen herkkyys tarkoittaa mm. tuntemuksia verensokerin tasapainosta, hormonivaihteluista, kuumeesta/alilämmöstä, kivusta, säätilan muutoksista sekä herkkyyttä lisäaineille, kemikaaleille, lääkeaineille tai stimulanteille. Erityisherkkä voi myös tuntea esim. jonkin ruoka-aineen, lääkkeen tai esim. alkoholin ”kulkemisen” tai vaikutuksen etenemisen kehossa. 
Näistä sisäaistimuksista puhutaan joskus kuudentena aistina (isossa osassa tiedon välitystä on vagus- eli kiertäjähermo sekä faskiat eli sidekalvot) – mutta kuudes aisti on mielestäni vielä laajempi yhteisaistimus, joka on ikäänkuin kaiken aistitiedon yhdistyminen ja kokeminen, jolloin se sisältää myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (tietoisesti tai tiedostamatta) saadun informaation (engl. gut-feeling/aavistus, intuitio) - tässä on jo selvä yhteys mielen toiminnan ja fyysisen kehon välillä. (Huom. Käytän termejä maallikkona.)

Erityisherkällä ei ole samanlaisia suodattimia epäolennaisen aisti-informaation ohittamiseksi kuin normiherkällä, eivätkä hänen aistinsa sopeudu stimulaatioon yhtä helposti tai lainkaan. Herkkä huomaa enemmän, analysoi huomioitaan tarkasti ja yhdistää niitä aiempaan tietoon tehokkaasti - sekä tietoisesti että tiedostamattaan.  Autonominen hermosto on siten jatkuvasti osittain hälytystilassa. 

Ärsykkeitä tulee ympäristön lisäksi kehon fyysisistä tuntemuksista sekä ajatuksista, muistoista ja suunnitelmista. Kehotuntemusten laajakaista toimii molempiin suuntiin. 

Erityisherkkien välillä on suuria eroja sen suhteen, miten hermosto reagoi tai (yli)virittyy samassa tilanteessa, samoista aistiärsykkeistä.

 

"Sinulla on sisäinen, automaattinen, supertarkka kuudes aisti, joka antaa aivoillesi jatkuvasti informaatiota niin kehosi sisäisestä tilasta kuin ympäristöstäkin. Kyseessä on interoseptio, eli sisäelinaistimukset, jotka kattavat sekä tietoiset tuntemuksesi kehostasi että tiedostamattoman hermostollisen prosessoinnin, jonka pohjalta teet päätöksiä ja toimit. 

Ota kuudes aistisi haltuun ja vahvista kykyäsi toimia viisaasti kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kyky interoseptioon eli kyky kehollisen tiedon hyödyntämiseen tuo vuorovaikutustaidoille vakaan perustan. Perustan, joka on aina mukanasi."

- Henriika Maikku, SoulTeam

 

Herkkyys hormonitasojen vaihtelulle

 

Elaine Aronin mukaan erityisherkät reagoivat erityisen herkästi myös hormoneihin ja hormonitasojen vaihteluun. 

 

Hermojärjestelmän herkkyys ilmenee mm. tavallista herkemmin ja voimakkaammin kohoavina stressihormonitasoina (adrenaliini, kortisoli), jotka ovat erityisherkällä jo luontaisesti koholla. Esimerkiksi innostuminen, jännitys, konfliktitilanteet, lämpötilan vaihtelu tai ympäristön aistiärsykkeet voivat aiheuttaa hyvin nopean vasteen ja tuntua kehossa huimauksena, sisäisenä tärinänä, liikutuksena, pahoinvointina tai jopa kipuna. Adrenaliini erittyy nopeasti humahtaen ja vaikuttaa erityisherkän kehossa huomattavan pitkään - ylivireen purkautuminen saattaa kestää useita tunteja, jopa useita päiviä. Pitkäaikainen kuormittuneisuus ja stressitila elimistössä altistaa erilaisille stressiperäisille oireille ja ns. uupumussairauksille.

 

Stressi vaikuttaa voimakkaasti myös laskemalla niitä hormonitasoja, jotka ovat erityisherkällä todennäköisesti jo luontaisesti alhaalla. Tutkimuksissa erityisherkiltä on löydetty hormonituotantoon (serotoniini, dopamiini) vaikuttavia geenimuunnoksia, jotka todennäköisesti liittyvät ainakin osalla erityisherkkyyteen (alkup. lähteet Elaine Aron, Erityisherkkä ihminen, Erityisherkkä ihminen ja parisuhde). Lyhyet kuvaukset tutkimuksista löytyy täältä.

Lisää kehollisesta herkkyydestä muualla tässä sivustossa

 

Kuormittumisalttius ja stressiperäiset sairaudet >

Pitkään jatkunut, jopa normaalilta tuntuvaksi olotilaksi muuttunut elimistön ja/tai mielen stressitila altistaa erilaisille stressiperäisille sairauksille, mm. loppuunpalamiselle, ahdistuneisuudelle ja paniikkioireille sekä muille stressiperäisille sairauksille.

Erityisherkille tyypillisiä ovat psykosomaattinen ulottuvuuden omaavat sairaudet ja ns. uupumussairaudet. Tällaisia ovat esim. migreeni, fibromyalgia, ärtynyt suoli, uupumuoireyhtymä, sydänsairaudet tai -oireet.

Ravitsemus >

Nälkä on yksi ärsyke lisää ja se myös vähentää keskushermoston rauhalliseen toimintaan tarvitsemia biokemiallisia aineita. (Aron: Erityisherkkä ihminen) 

 

Liikunta >

Liikunnan intensiteetti tulee sovittaa kehotuntemusten ja vireystason mukaiseksi. Mieli jäljittelee kehoa, joten sekä liikkeen että kehon asennon kannattaakin tukea ja ilmentää rauhallista tunnetilaa. 

Luontainen levon ja liikkeen rytmittyminen sekä leikkisyyden muistaminen ovat erityisherkän hyvinvoinnille tärkeitä asioita.

Voimaantuminen 

aistiärsykkeiltä suojautumisesta,

lempeästä terapiasta ja itsehoidosta sekä 

kehoreaktioiden rauhoittamisesta.

Blogi

Erityisherkkyys ja kehotietoisuus

 

 

 

 

 

< SIVULLE Keho ja mieli

Aisteista

 

Misofonia

Misofoniasta kärsivä henkilö on herkistynyt tietyille jokapäiväisille äänille. 

Misofonia

Raivostuttaako maiskutus

Hyperakusia
Hyperakusia eli ääniherkkyys tuo siitä kärsivälle ihmiselle esim. huonoa oloa, ahdistusta ja tasapaino-ongelmia.
Ääniherkän on vaikea kuvailla oloaan

Meteopaatti eli sääherkkä on henkilö, jonka mielialaan säätila vaikuttaa voimakkaasti. Myös esim. tuuli voi aihuttaa sääherkissä yllättäviä fyysisiä ja psykologisia reaktioita.
Oletko meteopaatti? 

 

Aistiesteettömyyskartoitus 

Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden.

Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen erityisherkät ry:n yhdessä kehittämä tarkistuslista, jonka avulla voidaan eritellä, mitkä asiat tilassa tuottavat aistiärsytystä ja mitkä tekijät puolestaan ovat aisteille erityisen miellyttäviä. Samalla päästään arvioimaan, miten tilasta voitaisiin tehdä entistä aistiystävällisempi.

Vagus ja psoas, erityisherkän tärkeät liittolaiset

 

Vagus- eli kiertäjähermo

Kiertäjähermo eli vagushermo on tärkein parasympaattinen hermo, joka vie aivoihin tietoa esimerkiksi suoliston ja sydämen tilasta. Stressistä johtuva hermoston yliaktiivisuus vaimentaa kiertäjähermon toimintaa ja voi aiheuttaa ongelmia esim. ruuansulatuskanavassa. Vagus on myös "tunteva" hermo, joka aktivoituu toisia kohtaan tuntemastamme myötätunnosta.

Päästä vagushermosi lomalle!

Selätä stressi palleahengityksellä

Psoas-lihakset eli lonkankoukistajat

Lihasjännitykset ovat yksi erityisherkälle tyypillisistä vaivoista, sillä suojaamme itseämme ulkoisilta ärsykkeiltä helposti vetämällä hartiat korviin tai kumartumalla lysyyn. Niska-hartiaseudun lihasten lisäksi suuresti olotilaan vaikuttava lihas on psoas, eli lonkan koukistajalihakset. Psoas-lihasten kunto ja jännitteisyys määrittelee asentoamme ja välittää samalla viestiä aivoihin (etukumara = vaara / suora, rento asento = turvallisuus).    

IBS/SIBO - psoas -connection and why it's important for Highly sensitive people

Muscle of the soul

Salainen ja vaikutusvaltainen

Faskiat

eli kehon sidekalvoverkosto. Faskiat muodostavat elimistömme suurimman aistielimen eli ns. sisäaistin, joka seuraa ja tuottaa autonomisen hermoston kautta tietoa tietoiselle mielelle mm. viskeraalisia tuntemuksista, lihasten ja nivelten asennosta, venytyksestä, paineesta, lämmöstä ja kivusta.
Faskioiden käsittely (sidekudoskäsittely) voi olla hyvin kivuliasta, erityisherkälle jopa sietämätöntä ja aiheuttaa voimakasta ylivirittymistä.

Faskiat mielessä (Tuimakka)

 

© 2014-2019 by Erityisherkän elämää

  • Wix Facebook page
  • Pinterest App Icon