Erityisherkkä ihminen (suom. 2013) sekä Erityisherkkä ihminen ja parisuhde –kirjoissa (suom. 2014) Aron mainitsee seuraavat tutkimukset

Mukana joitain asioita myös Sensitive –dokumenttielokuvasta ja ensiesitystilaisuuden puheista)

 

1. Elaine ja Arthur Aronin ensimmäinen aisti- ja tunneherkkyyteen liittyvä tutkimus 1997
Tutkimustyön perusteella pystyttiin erottamaan herkkyys sekä introversiosta että neuroottisuudesta. Tutkimusten perusteella kehitettiin herkkyyttä mittaava kyselytesti.
Elaine Aron alkoi jo tämän tutkimuksensa yhteydessä pohtia kehitysopillista syytä piirteen (toimintastrategia) esiintyvyydelle ja sen säilymiselle (selviytymistrategia) n. 20%:lla ihmisistä sekä n. 100:lla eläinlajilla.

 

2. Elaine ja Arthur Aronin tutkimus neuroottisuuden ja erityisherkkyyden yhteydestä 2005
Aronit havaitsivat 1997 tutkimuksessa erityisherkkyyden liittyvän neurooseihin ainoastaan, mikäli henkilön lapsuusaika on ollut onneton tai erityisen haastava. Näissä jatkotutkimuksissa osoitettiin, että vaikean lapsuuden (erityisesti ongelmallinen suhde vanhempiin) kokeneilla aikuisilla erityisherkillä oli suurempi alttius masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen tai ujouteen kuin ei-erityisherkillä. Onnellisen lapsuuden eläneillä erityisherkillä aikuisilla ei ollut näitä ongelmia yhtään enempää kuin ei-erityisherkillä. Tutkimukseen liittynyt koe osoitti, että herkät yksilöt reagoivat emotionaalisemmin sekä myönteiseen, että kielteiseen palautteeseen. Tulos selittää myös sitä, miksi erityisherkkä lapsi kokee arvostelun ja huonon kohtelun voimakkaammin kuin ei-erityisherkkä.

 

3. Michael Pluess ja Jay Belsky: kasvu- ja toimintaympäristön vaikutuksesta (näkökulmaherkkyys, differentiaalinen vastaanottavuus, differential susceptibility) 2012
Tutkimus vahvisti, että kannustavassa ympäristössä kasvaneet erityisherkät voivat jopa paremmin ja hyötyvät positiivisesta tuesta sekä toimenpiteistä enemmän kuin ei-erityisherkät. Vastaavasti negatiivisen ympäristön ja suhtautumisen vaikutus on voimakkaampi.

 

4. v. 2006 ja sen jälkeen ilmestyneet herkkyyden ja kasvuolosuhteiden yhteisvaikutuksia käsittelevät tutkimukset neuroottisuuden ja erityisherkkyyden erottamisesta
Erityisherkkä voi reagoida neuroottisella tavalla, mutta erityisherkkyyteen liittyvistä syistä.  Eli erityisherkkien käytös tai reagointi saattaa virheellisesti vaikuttaa neuroottiselta esim. silloin kun hän ylivirittyy tai kiihtyy ärsykkeisissä ja oudoissa tilanteissa, varsinkin jos hänen suoritustaan tai käytöstään tarkkaillaan. Asioiden syvällinen pohtiminen (prosessointi) ja riskeihin keskittyminen voivat ulkopuolisesta vaikuttaa negatiiviselta vatvomiselta. Myös emotionaalinen reaktiivisuus tai ylireagointi kritiikkiin voivat vaikuttaa neuroottisuudelta. Erityisherkkyystestiin on lisätty neuroottisuutta kartoittavia väittämiä.

 

5. Jadzia Jagiellowiczin tutkimusryhmän magneettikuvaustutkimus erityisherkkien ja ei-erityisherkkien aivotoiminnan vilkkaudesta 2011
Erityisherkkien aivoissa aktivoituvat muita voimakkaammin syvempää ja yksityiskohtaisempaa prosessointia suorittavat alueet, eli ne osat, joiden avulla ihminen huomioi havaintonsa yksityiskohdat ja vivahteet.

Jagiellowiczin tutkimukset ja aivojen aktivointikokeet osoittivat myös erityisherkkien reagoivan muita voimakkaammin sekä miellyttäviä, että epämiellyttäviä aiheita esittäviin kuviin. Miellyttäviin kuviin reagoiminen korostui, mikäli heillä oli ollut hyvä lapsuus. Myönteiset kuvaärsykkeet aktivoivat heillä aivojen tunneosien lisäksi ”korkeamman” ajattelun ja havaitsemisen alueita (samoja alueita kuin prosessoinnin intensiivisyyttä tutkivissa tutkimuksissa on havaittu).

(Jadzia Jagiellowicz Sensitive-dokumenttielokuvassa: erityisherkät huomaavat enemmän, omaksuvat huomaamastaan enemmän, yhdistävät koko elämän ajalta tällä tavalla kertyneeseen tietomäärään. Tämä voi vaikuttaa hitaudelta, mutta myös synnyttää asioiden yhdistämisen kautta uusia ajatuksia, keksintöjä, luovia ratkaisuja.)

 

6. Aronit ja tutkimusryhmä, ympäröivän kulttuurin vaikutus annetun tehtävän rasittavuuteen 2010
Tutkimuksessa havaittiin ei-erityisherkkien aivojen joutuvan ponnistelemaan enemmän tehtävissä, jotka eivät olleet heille kulttuurisesti tuttuja. Eri kulttuureissa syntyneiden ja kasvaneiden erityisherkkien aivojen toiminnassa ei havaittu eroja kulttuurisesti tutun tai vieraan tehtävän suorittamisessa. Erityisherkät vaikuttivat siis pystyvän näkemään kulttuuristen ennakkokäsityksen taakse, olennaiseen asiaan.

 

7. Bianca Acevedon aivotutkimus, peilisolujärjestelmä ja empatia 2014
Voimakkaita tunteita herättäviä kuvia katsellessa herkillä ihmisillä havaittiin aktiivisuuden lisääntymistä aivosaarekkeessa (insula, tietoisuuden keskus, jossa yhdistyvät tieto ihmisen sisäisestä tilasta, tunteista, ruumin tuntemuksista sekä ulkoisista tapahtumista) sekä peilisolujärjestelmässä. Peilisolujärjestelmän voimakas aktivoituminen selittää mm. erityisherkkien voimakasta empatiakykyä ja kykyä vaistota muiden tarkoitusperiä. Tutkimuksessa vahvistui myös se, että ei-erityisherkkiin verrattuna erityisherkkien aivoissa havaintoja yksityiskohtaisesti käsittelevät alueet aktivoituivat voimakkaammin. Tunteita herättävät kuvat nostivat tietoisuuden tason erityisen korkeaksi.

 

Sensitive-dokumenttielokuvassa Bianca Acevedo mainitsi myös meneillään olevista aivokuvantamistutkimuksista, joissa näkyy, että erityisherkkä ei pysähdy uusissa tilanteissa ujouttaan tai arkuuttaan, vaan aivoissa kytkeytyy yhteydet tietoisuuteen, käsittelyn syvyyteen, tunnetason merkityksellisyyteen ja toisen henkilön ja itsen välisen yhteyden tunnistamiseen.

 

(Roy Baumeister: Tunteet ovat viisauden keskiössä: tutkimuksissa, jotka tarkastelevat tunteiden osuutta selkeään ajatteluun, on havaittu, että jos ihmisellä ei ole mitään tunneperäistä syytä oppia asiaa, hän ei opi sitä hyvin tai ei välttämättä ollenkaan. Suurin osa tunteista koetaan tapahtuman jälkeen, mikä ilmeisesti auttamaan ihmisiä muistamaan ja oppimaan tapahtumasta.)

 

8. Friederike Gerstenberg, havaintotehtävä, erityisherkkien muita suurempi ylivirittyneisyysalttius 2012 

Erityisherkät olivat muita nopeampia ja tarkempia havaintotehtävässä (piti etsiä L-kirjainten sekaan piilotettuja T-kirjaimia), mutta olivat muita rasittuneempia (stressitaso) tehtävän suoritettuaan. Rasituksen syy oli joko tehtävän vaatima ponnistelu tai koetilanteen aiheuttama jännitys. (Aronin huomio: ylirasittuminen suurten ärsykemäärien vuoksi ei ole erityisherkkyyden ensisijainen tunnusmerkki, sillä se voi olla myös oire havaintojen prosessoinnin häiriöstä.)

 

9. Cecilie Licht, geneettinen tutkimus, serotoniini
Erityisherkkyyden geneettistä periytyvyyttä tukee erityisherkkyyteen osallisena olevien geenien paikantaminen. Erityisherkiltä ihmisillä esiintyy samaa serotoniinin yleistä alhaisuutta aiheuttavaa geneettistä muuntelua (serotoniinikuljettajageeni 5-HTT) kuin reesusapinoilla (Stephen Suomin tutkimukset reesusapinoilla).  Erityisherkillä on jompikumpi geenin lyhyistä muodoista. Lyhyt muoto saattaa altistaa esim. masennukseen (huom. lapsuuden kokemusten vaikutus) mutta sillä on myös hyödyllisiä ominaisuuksia: niiden on todettu olevan yhteydessä mm. parempaan päätöksentekotaitoon, psyykkiseen toimintaan ja opitun muistamiseen sekä yhteisöllisestä tuesta hyötymiseen. Stephen Suomin tutkimuksissa taitavien emojen kasvattamat herkät reesusapinat osoittivat kehityksellistä varhaiskypsyyttä, stressinsietokykyä ja niistä tuli sosiaalisten ryhmien johtajia.

 

10. Chunhui Chenin tutkimusryhmä, geneettinen tutkimus, dopamiini 2011
Kaikilla erityisherkillä ei ole vapaan serotoniinin geneettistä muunnosta. Chunhui Chenin tutkimusryhmä löysi seitsemän erilaista dopamiinia säätelevää geeniä ja niiden kymmenen muunnelmaa (parisuhdekirjassa sanotaan ”seitsemän dopamiinigeenin muotoa”), jotka olivat yhteydessä korkeaan herkkyyteen.

Aron: Kyse onkin varmasti useamman geenin yhteisvaikutuksesta. Kun otetaan huomioon epigenetiikan monet uudet löydökset – esim. ympäristötekijöiden vaikutuksen geeneihin) – on myös mahdollista, että geenit voivat muuntautua erityisherkiksi kohdussa tai pian syntymän jälkeen (perheympäristö stressitekijät, tuki). Ajattelen herkkyyden kuitenkin olevan enimmäkseen perimän suoraan määrittelemä piirre. Tätä tukee tuore kehitysopillinen näyttö.

 

11. Max Wolfin työryhmä, evoluution tarjoama selitys erityisherkkyydelle 2008
Yksityiskohtien huomiointikyky, tiedon syvällinen prosessointi sekä nykytilanteen vertaaminen aiemmin vallinneeseen tilanteeseen on eduksi. Siksi herkkyydestä on ollut hyötyä. Muuttumattomissa olosuhteissa erityisherkkyydestä ei ole ollut hyötyä, ja samoin, mikäli kaikki olisivat erityisherkkiä, siitä ei olisi etua kenellekään – siksi erityisherkät ovat olleet ja tulevat aina olemaan vähemmistönä.

 

12. Franziska Borries, onko erityisherkkyys suure vai oma luokka 2012
Tilastotieteellisessä analyysissä eroteltiin herkkyystestin luokat ja mittasuhteet. Havaittiin, että herkkyys on oma luokkansa, ei suure, jossa suurin osa sijoittuisi skaalan keskipaikkeille. Ihminen onsiis joko erityisherkkä tai ei ole.

 

13. Elaine ja Arthur Aron, erityisherkän kyllästyminen parisuhteessa 2010
Kahdessa erillisessä tutkimuksessa mukaan erityisherkät olivat selvästi muita pitkästyneempiä läheisissä suhteissaan, huolimatta siitä, että he eivät olleet muuten yhtään muita tyytymättömämpiä suhteisiinsa. Kolmannessa tutkimuksessa vastaajat kertoivat pitkästyneinä mieluummin syventyä syvälliseen keskusteluun kuin lähteä tekemään jotain uutta ja jännittävää. Ilman syvällisiä keskusteluita erityisherkät ovat erityisen alttiita kyllästymään suhteissaan, mutta eivät anna sen vaikuttaa tyytyväisyyteensä.

 

Tutkimustietoa Aronin sivuilla http://hsperson.com/research/

 

 

< TAKAISIN SIVULLE Tiede ja tutkimus erityisherkkyyden taustalla