Missä vaiheessa ihmisestä tulee erityisherkkä?

Facebook-ryhmässä oli jokin aika sitten mielenkiintoinen keskustelunavaus: ”Missä vaiheessa ihmisestä tulee erityisherkkä ja voiko erityisherkkyydestä oppia pois, kovettaa itsensä?” Ensimmäisenä mieleen tuleva vastaus oli lyhyesti, että kyseessä on synnynnäinen ominaisuus josta ei voi oppia pois, mutta itsensä voi toki kovettaa (joksikin aikaa ja jossain määrin).

Synnynnäinen hermoston ominaisuus

Mutta tuleeko ihmisestä erityisherkkä hedelmöittymisen hetkellä, vai kuinka paljon sikiöaikaisella kehityksellä on tekemistä asian kanssa? On tehty ja on meneillään tutkimuksia, joissa tarkastellaan sikiöajan olosuhteiden vaikutusta ja sikiön "sopeutumista" tulevaan elinympäristöönsä ja olosuhteisiin (epigenetiikka). Tämän hetken tiedon perusteella erityisherkkyys on kuitenkin synnynnäinen, normaali, neurologinen/biologinen/psyko-fyysinen (näitä kaikkia on käytetty kirjallisuudessa ja artikkeleissa) ominaisuus, joka ilmenee mm. autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkänä ja voimakkaana reagointina. Tutkimuksissa tästä hermoston ominaisuudesta käytetään termiä aistitiedon käsittelyn herkkyys (sensory processing sensitivity).

Temperamenttipiirre

Erityisherkkyys näkyy myös temperamenttipiirteenä, eräänlaisena perusohjelmointina ja pohjimmaisen tason luonteenpiirteenä, kuten myös mm. elämyshakuisuus, energiataso ja älykkyys (Elaine Aron). Temperamentti ja persoonallisuus -termejä käytetään kirjoituksissa ja puheessa hyvin vapaasti, ja onkin usein vaikea pysyä kärryillä siitä, onko jokin piirre synnynnäistä ja pysyvää vai omaksuttua ja mahdollisesti muuttuvaa.

Temperamentti: Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä tapaa reagoida tai käyttäytyä. Tuo tapa on osa ihmisen persoonallisuutta. Temperamentti on pysyvä ominaisuus. Temperamentilla on biologinen pohja. Temperamentti on sidoksissa aivorakenteisiin ja fysiologiaan. Temperamentilla on siis geneettinen pohja. Temperamenttipiirteet ilmenevät eri iässä eri tavoin, mutta ne pysyvät. Joku voi olla esimerkiksi äkkipikainen (suuttua nopeasti). Lapsena äkkipikainen voi polkea jalkaa ja huutaa. Aikuisena hän suuttuu yhtä nopeasti, mutta ei polje jalkaa, vaan paiskaa oven kiinni kovasti.

Persoonallisuus: Ihmisen persoonallisuus on laaja kokonaisuus. Siihen kuuluvat minäkäsitys, itsetunto, identiteetti, arvot ja asenteet ja temperamentti. Persoonallisuus on aikuisena melko pysyvä kokonaisuus.

(Temperamentti ja persoonallisuus, lähde: http://www.edu.fi/download/118525_psykologian_kasitteita.pdf)

Käyttäytyminen: Ulkoinen käyttäytyminen, tavat ja mieltymykset voivat säilyä pitkän ajanjakson, mutta eivät ole yhtä pysyviä kuin persoonallisuuden piirteet. Tälle tasolle kuuluvat esimerkiksi säännöllinen liikuntaharrastus, asioiden lykkääminen tai vaikka säännöllinen osallistuminen hyväntekeväisyyteen. Tämän tason ominaisuudet ovat alttiimpia vaihteluille, mutta ne voivat myös pysyä suhteellisen muuttumattomina, sillä ne rakentuvat alemmille tasoille.

(lähde: Elaine Aron)

Spandex-kokemus

Yksilölle herkkyyskokemukset ja niiden voimakkuus vaihtelevat elämän eri vaiheissa esim. kuormittumisen tason ja ympäristön vaatimusten mukaan tai omien tietoisten valintojen myötä. Yleensä erityisherkkyyden vaikutukset koetaan vähiten kuormittaviksi nuorena aikuisena. Vanhemmiten herkkyydet tuntuvat taas lisääntyvän: vuosien varrella "kuormaa” on jo kertynyt ja kuormittumisherkkyyskin kasvaa, mikäli ei ole oppinut tai ei ole ollut mahdollista tehdä omaa hyvinvointia tukevia valintoja.

Herkkyyttään voi yrittää peittää tai tukahduttaa, mutta kuten eräs keskustelija mainiosti kuvasi, se on kuin yrittäisi survoa itseään muotoileviin alusvaatteisiin - tukalaa on olo ja jossain vaiheessa se kaikki sitten kuitenkin ryöpsähtää esiin. Elaine Aron on maininnut, että hänen huomioidensa mukaan viimeistään vähän päälle nelikymppisenä hyvinvoinnistaan ja luontaisista tarpeistaan (haasteet sekä intohimot) huolehtimaton erityisherkkä usein sairastuu tavalla tai toisella.