Mitä faskiat ovat?

 

Faskiat ovat kehon laaja sidekudosverkosto, joka ympäröi ja yhdistää kaikkea: lihaksia, elimiä, luita, hermoja ja verisuonia. Ne eivät ole irrallisia “kalvoja”, vaan jatkuva kolmiulotteinen verkko, joka kulkee kehon läpi päästä varpaisiin. Faskia antaa rakenteellista tukea, mutta yhtä tärkeää on sen rooli kehon tuntemuksissa ja hermoston toiminnassa.

 

Nykyinen tutkimus näkee faskian ennen kaikkea aistivana kudoksena. Se on yksi kehon hermotetuimmista rakenteista. Faskiassa on runsaasti reseptoreita, jotka välittävät aivoille tietoa kosketuksesta, paineesta, liikkeestä, sisäisistä tuntemuksista ja kipuärsykkeistä.

 

Tämän vuoksi faskia on olennainen osa somatosensorista järjestelmää –järjestelmää, joka kerää kehosta tulevaa aistitietoa aivoille. Somatosensorinen järjestelmä sisältää useita alajärjestelmiä, esim.:
 

• Proprioseptio – kehon asennon ja liikkeen aistiminen.

• Interoseptio – kertoo kehon sisäisestä tilasta – olosta, turvallisuudesta, muuttuvista tuntemuksista.

• Nosiseptio – uhkaa ja kudosvauriota välittävä järjestelmä, jonka tiedostettu osa on kipu.

• Mekanosensitiivisyys – kosketukseen, paineeseen ja kudoksen liikkeeseen reagoivat reseptorit.

 

Koska faskia sisältää kaikkia näitä reseptoreita, se toimii ikään kuin laajana ”aistielimenä”, jossa kehon tuntemukset ja hermoston säätely kohtaavat.

​

Ja tässä piilee koko aiheen ydin:

Faskia on yksi niistä rakenteista, joiden kautta keho ja hermosto keskustelevat keskenään.
Se ei siis ole pelkkä mekaaninen tukiverkko, vaan olennainen osa tapaa, jolla ihminen kokee kehonsa, liikkeensä, sisäiset tuntemuksensa ja turvallisuuden tunteen.

Tämän vuoksi faskian toiminta liittyy suoraan myös autonomisen hermoston säätelyyn, stressireaktioihin ja siihen, miten herkästi eri ihmiset – erityisesti erityisherkän hermoston omaavat – tunnistavat ja tulkitsevat kehon signaaleja.

​

 

Miten autonominen hermosto tulkitsee näitä viestejä?

 

Autonominen hermosto tekee jatkuvasti arvioita:

• onko kehon sisällä tasaisuutta vai kuormitusta (interoseptio)

• onko liike ja asento ennakoitavaa (proprioseptio)

• onko ympäristö rauhallinen vai ylikuormittava (eksproprioseptio)

• onko kudoksissa ärsytystä (nosiseptio)

• onko kosketus ja liike tasaisia vai äkillisiä (mekaanoreseptorit)
   

Näiden yhteistulos määrittää, liikkuuko hermosto kohti:

• valppautta (sympaattinen aktivoituu), vai

• palautumista (parasympaattinen tehostuu).
  ​

 

Faskia + erityisherkkyys = vahvempi “sisäinen antenni”

 

Koska faskia on täynnä tuntoaistireseptoreita, herkempi hermosto voi:

• huomata pienetkin faskian jännitykset

• reagoida nopeammin sisäisiin tuntemuksiin

• kuormittua, jos kehossa on paljon jähmeyttä tai pientä, jatkuvaa, tiedostamatonta lihas- tai kudosjännitystä (micro-tension)

• tuntea helpotuksen voimakkaasti, kun faskia pääsee rentoutumaan

 

 

Miten hoitaa faskioita, kun hermosto on herkkä

 

Kun faskia on:

• joustava ja liukuva, hermosto saa pehmeämpää, rauhallisempaa aistitietoa → helpottaa parasympaattista palautumista.

• kiristynyt, kuiva tai jännittynyt, hermosto tulkitsee ympäristön “uhkaavampana” → sympaattinen aktivaatio voi nousta.

Tämä ei ole mustavalkoista, mutta faskian mekaaninen jännitys ja hermoston sähköinen jännitys kulkevat usein käsi kädessä.

 

Tutkimuksissa on havaittu, että hitaat venytykset, pumppaavat liikkeet, pehmeä painallus ja hengityksen rytmissä tehty liike vaikuttavat suotuisasti:

• faskian elastisuuteen

• vagushermon toimintaan

• autonomisen hermoston säätelyyn

Siksi esimerkiksi pehmeät kehonhuoltomenetelmät, yin-tyyppiset venytykset, hidas jooga, somaattiset harjoitteet ja myofaskiaaliset tekniikat voivat tuntua “hermostoa rauhoittavilta”. Kehoon palaaminen auttaa, kun mieli on kuormittunut – faskia toimii yhtenä reittinä takaisin turvalliseen tilaan.​​
 

Miksi jotkut hoidot ovat hyvin kivuliaita?
 

Kivulias käsittely ei yleensä johdu kudoksen “aukeamisesta”, vaan siitä että:

• käsittely aiheuttaa mekaanista ärsytystä kudoksen hermopäätteisiin

• kudos on entuudestaan herkistynyt

• autonominen hermosto on valmiiksi kuormittunut → kipu voimistuu

 

Tutkimus ei tue ajatusta, että “kipu = tehokas faskiakäsittely”. Pikemminkin päinvastoin.

​

Voiko manuaalinen faskiakäsittely siis silti auttaa?
 

Kyllä — monet kokevat helpotusta, mutta ei siksi, että faskia venyisi mekaanisesti, vaan koska lempeästi toteutettu käsittely rauhoittaa hermostoa ja vaikuttaa interoseptioon (turvallisuuden tunne → parempi säätely).​

Vaikutusmekanismit:

• Hermoston säätely: kosketus, paine, hitaat vedot → rauhoittavat hermostoa ja vähentävät kipuherkkyyttä (parasympaattinen hermosto aktivoituu​)

• Proprioseptio ja interoseptio: aivoille tuleva tieto kehosta selkeytyy → liike muuttuu sujuvammaksi

• Lihastonuksen säätely: hermosto muuttaa lihasten jännitystä → kipu ja jäykkyys voivat lievittyä

• Nestekierto: kevyt liike ja paine voivat parantaa kudoksen liukumista ja aineenvaihduntaa

​

Hyötyjen mekanismi on siis neurofysiologinen, ei mekaaninen.​

 

Entä erityisherkkä hermosto?
 

HSP/SPS-tyyppinen hermosto reagoi muita voimakkaammin:

• kosketus tuntuu helposti liian voimakkaalta

• kipujärjestelmä ylivirittyy helpommin

• kova käsittely voi aiheuttaa stressireaktion eikä hoitovaikutusta

• hermosto hyötyy erityisesti lempeästä, rauhallisesta, pitkäkestoisesta kosketuksesta

Toisin sanoen:

Erityisherkällä hermostolla kova faskiakäsittely voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä,

koska autonominen hermosto menee hälytystilaan → keho suojaa itseään → kipu lisääntyy.