Vieraskynä: Herkkyys ja hengitys, osa 3/3: Hengittävä terapiasuhde rauhoittavana perustana

30.6.2016

Käytän hengitystä työvälineenä esimerkiksi ohjaamissani lyhytterapiaryhmissä ja yksilöllisessä psykoterapiassa. Lähtökohta on se, että hengittävässä terapiasuhteessa terapeutin olemus kutsuu potilasta rauhoittumaan. Silloin terapeutin olemus sanoo toiselle esimerkiksi ”ei ole hätää” tai ”olet ok juuri tuollaisena”. Terapeutti saattaa silloin vaistonvaraisesti hidastaa tempoaan, jos potilas on ahdistunut ja kiihtynyt. Puheeseen syntyy taukoja ja väljyyttä. Kiireettömässä tunnelmassa potilas kokee ajattoman tunnelman syntymisen ja tilan saamisen kokemuksen. Terapeutti pyrkii virittäytymään potilaan rytmiin, mutta purkamaan liiallista synkroniaa säilyttäen erillisyyden.

 

 

Työskentelyn perustana on terapeutin ymmärrys sille, miten tärkeässä roolissa rauhoittavana toisena oleminen on muutosta etsivälle ihmiselle, erityisesti herkille ihmisille, jotka saattavat terapiatunnillakin olla virittyneitä aistimaan ja vaistoamaan terapeutin kehollista virittymistä. Usein pelot ja häpeä saavat ihmiset pitämään tiukasti kiinni vanhoista toimintamalleista, vaikka ne tuottaisivatkin kärsimystä. Tuttu on olevinaan turvallista. Uusi tapa olla voi tuntua pelottavalta ja uhkaavalta, sen vuoksi tarvitaan terapeutin rauhoittavaa läsnäoloa, jotta myös ikäviin kokemuksiin voidaan alkaa suhtautua uteliaasti ihmetellen. Kun ihminen voi suhtautua uteliaasti ikäviin, pelottaviin ja ahdistaviin kokemuksiinsa, saadaan käyttöön luovat resurssit ja muutoksen mahdollisuus lisääntyy.

 

 

Työskentely hengityskoulussa / psykofyysisessä hengitysterapiassa

 

Psykofyysisessä hengitysterapiassa ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Potilaalle ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Terapeutti ei myöskään tiedä potilasta paremmin, miten pitäisi hengittää tai olla. Hengitystä ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Sen sijaan annetaan tilaa potilaalle tunnistaa ja kunnioittaa omaa hengitysrytmiään ja -tapaansa. Korostetaan sitä, että on lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan, lupa olemassaoloon omanlaisena. Samalla on myös lupa ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua vapaasti. Hengitystä ja mielikuvia kuunnellessa ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää tai hallita mitään.

 

Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa etenee yleensä seuraavien teemojen työstämisen kautta:

  • Aloitetaan olemisen kokemuksesta ja kannatelluksi tulosta lattialla maaten ja myöhemmin toisen ihmisen avustamana.

  • Harjaannutaan tiedostamaan uloshengityksen ja hellittämisen välinen yhteys ja kehokokemus.

  • Tunnistetaan uloshengityksen jälkeinen lepotauko ja tyhjä tila. Harjaannutaan levähtämään siihen.

  • Tunnistetaan esteet hellittämisen ja tauon tiellä, eli hengityskatkokset, lihasjännitykset, vaikeat tunnekokemukset tai uhkaavat mielikuvat. Työstetään näitä keskustelemalla ja harjoituksia kokeilemalla.

  • Tutkitaan rajoja ja tilakokemusta kehollisena kokemuksena sekä ilmiöinä ihmissuhteissa. Opetellaan käyttämään sanoja kuten ei, myöhemmin, en halua, pois, ulos, lopeta.

  • Tutustutaan aktiiviseen uloshengitykseen ja voiman käyttöön. Harjaannutaan käyttämään omaa ääntä uloshengityksen myötä.

  • Harjaannutaan vastaanottamaan sisäänhengitys. Löydetään sisäänhengityksen kautta itselle antaminen ja itsemyötätunto.

  • Tunnistetaan hengityksen herkkä reagointi arjen vuorovaikutustilanteissa.

  • Tutkitaan hengityksen yhteyttä ero- ja menetyskokemuksiin. Samalla päätetään työskentely tietoisena päättymiseen liittyvistä tunteista.

 

Työskentely voi tapahtua yksilöllisesti tai ryhmässä. Yksilöllisessä työskentelyssä on monia mahdollisuuksia riippuen potilaan tarpeista ja tilanteesta. Osa potilaista saattaa akuutissa vaiheessa tarvita neuvontaa ensiapukeinoissa, esimerkiksi siinä, miten ennaltaehkäistä tai katkaista alkava ahdistuskohtaus, miten rauhoittaa itseä sekä fyysisesti että psyykkisesti jännittävässä tilanteessa tai miten toipua sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaamasta ylivireytymisestä. Ryhmässä ihmiset saavat usein valtavan paljon tukea toisistaan. Saa myös mahdollisuuden tutustua ihmisyyden moniulotteisuuteen, siihen, että voimme kokea asioita aivan eri tavoilla eikä sen tarvitse olla omaa olemassaoloa uhkaavaa.

 

 

HARJOITUS

 

Ennen harjoituksia

 

Keskity ennen harjoituksen tekemistä hetken aikaa kasvoihisi. Päästä otsan alueen ja silmien ympäristön lihakset hellittymään. Anna silmien pohjien pehmentyä ja silmän laskeutua kuin pesään lepäämään. Päästä jännitykset leuoista niin, että hampaat irtoavat toisistaan. Anna huulten olla pehmeästi kiinni ja ilman virrata nenän kautta sisään ja ulos. Kuuntele erityisen herkällä korvalla uloshengityksen hellittävää vaikutusta kehossasi. Ihmettele, voitko uloshengityksen jälkeen levähtää hetkeksi taukoon ennen seuraavaa sisäänhengitystä.

 

Olotilan rauhoittaminen uloshengityksen ja äänen avulla

 

Kun olet kiireinen, huolestunut, hermostunut tai juuri selviytynyt isosta ponnistuksesta, hengittele tietoisesti ulos. Anna uloshengityksestä vähitellen muodostua helpotuksen huokaus. Huokaa niin, että kuulet oman äänesi: ”aaaah”. Hengitä nenän kautta sisään ja huokaa suun kautta hitaasti, irti päästäen ulos. Aisti helpotuksen ja lihasjännityksen rauhallisen hellittämisen yhteys.

 

Voit ottaa tähän harjoitukseen jalan mukaan: ojenna toinen polvi ja jätä toinen jalka alustalle tukemaan. Huokaa muutaman kerran helpotuksesta suoran jalan läpi, hellittäen vartalon etupuolen lihasjännityksistä aina kasvoilta, rintakehältä, vatsalta lonkan yli jalkaan asti. Voit tehdä harjoituksen tuolissa istuen tai lattialla selinmakuulla. Kiinnitä hengitellessäsi huomiota siihen, että nivusten alue pehmenee ja rentoutuu. Tarpeen tullen jatka ääneen huokaamista. Kuuntele, missä päin kehoa aistit äänen värähtelyn ja hierovan vaikutuksen.

 

Selinmakuulla nosta sisäänhengityksen myötä kädet pään yli ja uloshengityksellä anna niiden pudota rennosti patjalle. Käsien mätkähtäessä alustalle anna suusta tulla ähkäisy, huokaisu tai minkä tahansa kaltainen ääni. Ihmettele, millaisia asioita mielessä liikkuu, kun käsien liike ja ääni liikuttavat myös mieltä. Harjoituksen voi kokea mielen siivoukseksi: heität käsien liikkeellä ja äänen voimistamana mielestä ulos kaikenlaista tarpeetonta roinaa. Harjoituksen jälkeen rauhoita oloasi lattian kannattelemana. Muista, ettei ole mitään hätää, vaikka minkälaisia ajatuksia tai muistoja pulpahtelisi mieleesi. Anna niiden olla ja vähitellen asettua.

Suositeltavaa kirjallisuutta

 

Gerhardt, S. (2007) Rakkaus ratkaisee. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehittymiselle. Edita.

Martin (2016) Hengitys virtaa. Kohti kehon ja mielen tasapainoa. Kirjapaja.

Martin, Seppä (2014) Hengitysterapeutin työkirja. Mediapinta.

Martin, Seppä, Lehtinen, Törö (2014) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta.

Saaristo, T. (2000) Taikasanat. Eli miksi antaisin anteeksi. Dialogia.

Uvnäs-Moberg, K. (2007) Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita.

 

 

Lue myös kirjoitussarjan aikaisemmat osat Herkkyys ja hengitys, osa 1/3: Miten tulin työssäni herkkyyden äärelle? sekä Herkkyys ja hengitys, osa 2/3: Herkkyys, tunne-elämän kehitys ja hengitys.

 

 

Minna Martin

Minna Martin on psykologi ja psykoterapeutti sekä ensimmäiseltä ammatiltaan fysioterapeutti. Hän työskentelee psykologina Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) sekä psykoterapeuttina ja kouluttajana omassa yrityksessään. Tämän lisäksi Martin kirjoittaa ammatillista kirjallisuutta. Ryhmien ohjaaminen ja psykofyysinen työote, erityisesti hengitys, ovat lähellä Martinin sydäntä. Vuonna 2015 Minna Martin valittiin vuoden psykologiksi.

Yhteystiedot minna.martin@saunalahti.fi ja www.hengittavamieli.fi

 

---

Kuvat: Pixabay

Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

Uusimmat
Please reload

© 2014-2019 by Erityisherkän elämää

  • Wix Facebook page
  • Pinterest App Icon