Puolison ja kumppanin puheenvuoro: elämää erityisherkän kanssa

18.6.2015

 

Erityisherkkien kumppanit eivät ole saaneet ääntään juurikaan kuuluviin julkisesti (toivottavasti kotona on toisin ... ), joten halusin kysellä heidän kokemuksistaan erityisherkän rinnalla.

 

Monet pohtivat keskusteluissa miten ja koska kertoa vai kertoako laisinkaan piirteestään kumppanille tai mahdolliselle tulevalle kumppanille. Uskon näistä vastauksista olevan apua myös heille.

 

Puhumisen, kuuntelemisen ja toisen tarpeiden kunnioittamisen tärkeys tuli vastauksissa selvästi esiin. Kysyin myös, kumpi parisuhteessa joustaa enemmän – tämä kysymys toimii lähinnä keskustelun herättäjänä, sillä yleensä jokainen näkee omat ponnistelunsa ja joustamisensa paremmin kuin kumppanin. Tehkää siis toiveenne ja joustonne näkyväksi molemmin puolin – ei jatkuvalla esiintuomisella, vaan avoimella keskustelulla ja vastavuoroisuudesta sopimalla.


Odotetusti vastaajille oli myös osittain vaikeaa erottaa, mikä piirre tai reagointi johtuu erityisherkkyydestä, mikä taas on muu persoonallisuuden piirre tai kokemusten, uskomusten ja asenteen muokkaamaa käytöstä. Erityisherkkyyden selittäminen sitä tuntemattomalle ei myöskään ole kovin helppoa.

 

 

 

Sain vastauksia sekä normiherkiltä kumppaneilta että hsp-hsp -pariskuntien osapuolilta. Vastaajat esiintyvät nimimerkillä. Yksi vastaajista oli saanut puolisoltaan nimimerkin HHP (Highly Hard Person), jota en kuitenkaan käytä, koska hänen vastauksistaan on luettavissa, että nimimerkkiä annettaessa huumori on ollut vahvasti mukana ☺. Mainitsen asian tässä siksi, että itselläni oli ennakko-oletus (tai salainen toive), että vastauksissa tulisi mainintoja myös huumorista – tämä nimimerkki oli kuitenkin ainoa viittaus siihen.

 

Kiitos kaikille vastaajille sekä kumppaneille – toivottavasti vastaukset toimivat myös teillä hedelmällisen jatkokeskustelun pohjana ja molemminpuolisen ymmärryksen lisääjänä.

 

VASTAAJAT:


Jarno, ikä 45+ / suhteen pituus 25+ / on lapsia / normiherkkä
Markus, ikä 45+ / suhteen pituus 10+ / ei lapsia / normiherkkä
Tuomas, ikä 45+ / suhteen pituus 5+ / ei lapsia / normiherkkä
Olli, ikä 20+ / suhteen pituus 2+ / ei lapsia / normiherkkä
Peter, ikä 40+ / suhteen pituus 15+ / on lapsia / normiherkkä
Saija, ikä 45+ / suhteen pituus 30+ / on lapsia / normiherkkä
Tommi, ikä 30+ / suhteen pituus 1+ / on lapsia / normiherkkä
Rea, ikä 40+ / suhteen pituus 3+ / ei lapsia / hsp
Teemu, ikä 35+ / suhteen pituus 3+ / ei lapsia / hsp
Inka, ikä 25+ / suhteen pituus 1+ / ei lapsia / hsp

 

 

1. Koska ja miten kumppanisi erityisherkkyys tuli puheeksi suhteessanne?
Onnistuiko kumppanisi kertomaan sinulle erityisherkkyydestä ymmärrettävästi ja sopivalla intensiteetillä? Millaisia ajatuksia se herätti sinussa, tuntuiko asia uskottavalta?

 

Jarno: Olen aina tiennyt asian, tosin en tuolla nimellä. Pari vuotta sitten asialle tuli tunnistenimi.

 

Markus: Normaalissa kanssakäymisessä suhteen alussa, sopivalla intensiteetillä, tuntui uskottavalta.

 

Tuomas: Kumppanini herkkyys tuli esille vasta muutama kuukausi sitten. Hän itse löysi netistä jotain kautta kysymyksiä liittyen HSP:n ja sitä kautta tuli tietoiseksi.
Kumppanini kertoi ihan avoimesti ja melkein välittömästi tällaisesta, antoi lukea kuvauksia ja selityksiä HSP:stä. En ihmetellyt enkä kummastellut vaan jotenkin tuli tunne et nyt selvisi asioita joita en ole ennen ymmärtänyt.

 

Olli: Tämän kevään aikana, kun kumppanini tunnisti erityisherkkyytensä.

 

Peter: Viime kesänä 2014 avioeromme aikaan. Tuntui uskottavalta ja siksi moni asia jäsentyi uudella tavalla omassa ja kumppanin ajatuksissa suhteessa toiseen.

 

Saija: Tammikuussa 2015 oli Ilkka lehdessä juttu erityisherkistä. Siitä alkoi googlettaminen ja sain kuulla kyllästymiseen asti asiasta. Aluksi en ymmärtänyt koko asiaa ollenkaan, enkä oikein ymmärrä vieläkään. Intensiteetti oli liiankin korkea. Erityisherkkyys ei tuntunut äkkinäisesti uskottavalta.

 

Tommi: Olemme keskustelleet alusta asti avoimesti kaikista elämään ja tunteisiin liittyvistä asioista. Puolisoni onnistui mielestäni kertomaan erityisherkkyydestään hyvin, ja tottakai juttelemme aiheesta vieläkin lähes päivittäin. Minun mielestä se kuulosti uskottavalta, ja ehkä omalla kohdalla herätti enemmänkin mielenkiintoa, sillä erityisherkkyys ei ollut minulle aiheena tuttu ennen tapaamistamme.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Oman herkkyyteni olen tunnistanut jo kauan sitten, mutta erityisherkkyyteni ”löysin” n.1,5 vuotta sitten. Miestä ajattelin vain herkäksi, mutta hänkin teki testin, vasta n. kuukausi sitten ja erityisherkkä hänkin on! Olemme oudolla tavalla samanlaisia ja silti aivan erilaisia, herkkyytemmekin on osin erilaista.
Erityisherkkyyden tajuaminen on selventänyt joitain menneitä reagointejamme ja kinastelujamme, kumpikin reagoimme herkästi, vahvasti ja nopeasti.

 

Teemu: Suhteen alkuaikoina puhuimme paljon ja keskustelemme edelleen hyvin erilaisista asioista. Hyvin nopeasti tuli selville toisen (ja itsen) herkkyys. Keskustelimme siitä, miten toinen kokee jokapäiväisessä elämässä asioita, mitkä asiat ärsyttävät tai jopa raivostuttavat ja toisaalta myös, mitkä tilanteet elämässä ovat erityisen hienoja. Keskusteltuamme huomasimme, että molemmat reagoivat osittain samoihin ja osittain eri tilanteisiin hyvin voimakkaasti tai vastaavasti ei lainkaan.
Joissakin asioissa on hyvin vaikeaa ymmärtää toisen erityisherkkyyttä, varsinkin jos itsellä kyseinen alue on sellainen, joka ei liikuta suuntaan tai toiseen mitenkään. Joskus myös saattoi tuntua, että kun kumppani kertoi toiveistaan, hän itseasiassa haluasikin moittia omaa tapaani toimia tai jättää toimimatta.
Ensimmäisenä heräsi mieleen, että kumppani on hyvin voimakkaasti joihinkin asioihin reagoiva ihminen. Joskus mieleen heräsi myös ajatus siitä, että hänen käytöksensä olisikin vain nirppanokkaisuutta tai hienostelua, joka johtuisi alunperin lapsuudenkodissa opituista malleista ja totutuista tavoista.

 

Inka: Otin itse asian puheeksi heti suhteen alussa. Mainitsin jossain yhteydessä olevani herkkä ihminen ja sitten kerroin myös erityisherkkyydestä. Kumppani oli asiasta kiinnostunut ja totesi myöhemmin, että taitaa itsekin olla erityisherkkä. Asia on tullut esille sen jälkeenkin aina silloin tällöin, kun jompi kumpi meistä pohtii esimerkiksi, miksi koki tai käyttäytyi tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Erityisherkkyys on siis käsitteenä ollut meille sekä itsetutkiskelun väline että mahdollisuus tutustua toisiimme paremmin.
 

 

2. Millä tavalla erityisherkkyys mielestäsi näkyy kumppanissasi, jokapäiväisessä elämässä (millaisia herkkyyksiä)?
Oletko huomannut asian tiedostamisen vaikuttaneen kumppanisi suhtautumiseen itseensä, hänen käytökseensä tai valintoihinsa?

 

Jarno: Suhtautuu herkemmin asioihin: ääniin, valoon, tunteisiin, muihin ihmisiin.

 

Markus: Melu-, kiire-, sosiaalisten tilanteiden paine.
Asian tiedostaminen on osittain vaikuttanut kysyttyihin asioihin.

 

Tuomas: Kaikki asiat käännetään ja väännetään joka kantilta, funtsataan etukäteen erilaisia vaihtoehtoja. Hänestä on tullut paljon vahvempi ja itsevarmempi, ei enää tunne olevansa outo hermokimppu. Työelämässä on helpompaa olla kun ei tartte miettiä et mikä mussa on vikana.

 

Olli: Kumppanini on herkkä aistimaan toisten tunteita ja on hyvin huomioonottava. Hän tarvitsee aikaa käydä mielessään arjessa tapahtuneita asioita.

Peter: Jokapäiväisessä elämässä se näkyy, että kumppani häiriintyy esim. ääniaistin suhteen. Jos perheessä kaikki puhuvat samaan aikaan, niin hän stressaantuu ja ärähtää hyvin nopeasti.

 

Saija: En tunne herkkyyden lajeja, mutta on liian vaativa töissään. Kaikki pitää olla viimeisen päälle tarkasti tehtyä työssään. Ei osaa tehdä asioita etukäteen pähkimättä ja suunnittelematta. Ja monesti jälkipähkiminenkin on melkoista.
Käytös tiedostamisen jälkeen on muuttunut vapautuneemmaksi (antanut luvan itsellensä olla oma itsensä).

 

Tommi: Minun mielestäni puolisoni kokee ja tuntee asiat voimakkaammin kuin minä, niin negatiiviset kuin positiiviset. Luulen myös että puolisoni on tiedostanut erityisherkkyytensä aina, mutta on vasta juuri ennen meidän tapaamista sisäistänyt ja hyväksynyt asian kunnolla.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Reagoi vahvasti esim. ihmispaljouteen, minun tunnetiloihini, stressiin ja äkillisiin hankaluuksiin todella voimakkaasti. Ehkä on vähän helpottanut itseymmärrystä, ei ole niin ”poikkeava”.

 

Teemu: Kumppanini väsyy usein fyysisestikin todella nopeasti, jos ympärillä tapahtuvat asiat stressaavat hänen mieltään tai hän joutuu ponnistelemaan ulkopuolella tapahtuvien ärsykkeiden parissa. Myös ruoan ja juoman täytyy olla sopivan lämmintä, ei liian haaleaa tai kylmää. Tiettyjen kankaiden tunne iholla saattaa tuntua epämiellyttävältä. Automatkoilla riittävä ilmanvaihto ja viileys on tärkeää ja usein autoa täytyy viilentää ennen matkaa. Joidenkin yhtyeiden ja musiikkikappaleiden "väärällä tavalla" soivat instrumentit tai laulutapa ärsyttävät myös.
Erityisherkkyyden tiedostaminen on vaikuttanut esimerkiksi siten, vältämme molemmat väsyneinä meluisia ja ruuhkaisia paikkoja sekä liikkumista muiden ihmisten parissa henkisesti väsyneessä tilassa ja osittain myös muulloin.

 

Inka: Hän on varsinkin tunnetasolla hyvin herkkä; imee helposti muiden tunteita tai yleistä tunnelmaa itseensä ja kokee asiat hyvin syvästi tunnetasolla. Ensimmäisiä asioita mitä hänessä huomasin, oli myös kyky eläytyä ja nauttia todella pienistä asioista ja tunnelmista - esimerkiksi saunan kiukaan sytyttämisestä tai kukkien tuoksusta. Hän kaipaa omaa tilaa ja viihtyy yksinäisyydessä, vaikkei olekaan ujo tai epäsosiaalinen.  Aisteiltaan hän ei ole yhtä herkkä kuin minä, eikä hän myöskään stressaannu yhtä helposti.

 

3. Millaisia positiivisia ominaisuuksia tai taitoja näet erityisherkkyyden tuovan kumppaniisi?

 

Jarno: Sensitiivisyys, asiat ei ole läpihuutojuttuja.

 

Markus: Kyky eläytyä ja ymmärtää asioita pienistäkin merkityksistä, uusien ja syvällisten näkökulmien tuominen erilaisiin asioihin.

 

Peter: En sinällään mitään.

 

Saija: Työssään on saanut hyvän maineen. Jaksaa miettiä miten kunnostustyö varmasti onnistuu.

 

Tommi: Näen erittäin positiivisena asiana sen, että kommunikaatio toimii ihan eri tavalla kuin esimerkiksi jos puolisoni ei olisi erityisherkkä. Meillä isoimmilta konflikteilta säästytään juurikin sen takia että asioita puidaan läpi jo ennen kuin ne pääsevät paisumaan. Tietysti myös riitatilanteita tulee, mutta nekin saadaan sovittua nopeasti, sillä puolisoni enkä minä halua luoda turhaan liian negatiivista ilmapiiriä. Ja isona plussana myös se että oma puolisoni on erittäin huomaavainen ja kiltti.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Syvällinen ajattelu, omaperäinen. Huomaa helposti pieniäkin asioita.

 

Teemu: Erityisherkällä ihmisellä on kyky huomata ympäristöstään asioita, joita muut ihmiset eivät huomaa tai edes ole tulleet ajatelleeksi, vaikka ne olisivat miten päivänselviä tahansa.

 

Inka: Hän on hyvä keskustelija ja kuuntelija. Nautimme molemmat pitkistä, syvällisistä keskusteluista ja asioiden analysoimisesta. Hänellä on myös kyky nauttia pienistä asioista ja arvostaa kauneutta ympärillään. Hän on taitava ilmaisemaan itseään ja on ollut aina kiinnostunut ihmisenä kehittymisestä - minkä yhdistän ainakin osittain erityisherkkyyteen (taipumus havainnoida tarkasti myös omaa toimintaa ja motiiveja, pohtia asioita syvällisesti).

 

4. Mitkä ovat vaikeimpia tai haastavimpia asioita ymmärtää tai käsitellä?

 

Jarno: Arjen pienet yksityiskohdat, joihin on jo tottunut: valo, ovien sulkeminen yms...

 

Markus: Toisen ihmisen "kenkiin" astuminen, haasteellisten tilanteiden tunnistaminen

 

Tuomas: Asioiden pyörittäminen joka kantilta, tai ehkä paremminkin itse katsoo suoraviivaisesti ja kumppani kaikilta viideltä ulottuvuustasolta. Vaatii aikaa totutella.

 

Peter: Hän vaatii paljon omaa aikaa ja tilaa. Mutta nyt kun sen ymmärrän, niin osaan sitä myös hänelle antaa ja kaikki sujuu paremmin.

 

Saija: Puolisolla väentungoksessa tai vieraassa ympäristössä oleminen. Esimerkiksi kaupassa käynti saattaa loppua lyhyeen tai ei mielellään käy kaupassa ollenkaan.
Puolison lukiessa tai kirjoittaessa ei saa häiritä yhtään, ilman että siitä seuraa ilmeilyä tai silminnähtävää ärsyyntymistä.
Koiraa ulkoilutettaessa kohtaamistilanteet muiden ulkoiluttajien kanssa huonosti käyttäytyvän koiran kanssa saa aikaan puolisolle häpeän tunnetta ja jälkipähkimistä.

 

Tommi: Itselläni on varmaan suurin opin paikka ollut siinä, että kun puolisoni haluaa puhua vaikkapa asioista mitkä huolestuttaa häntä jne. ei tarkoita sitä että nyt meillä olisi joku isompikin kriisi menossa, vaan asioita on hyvä puhua etukäteen yhdessä.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Puolison ”liian voimakas” reagointi hankalissa tilanteissa. Silloin joudun olemaan se vahva ja toimiva, vaikka olen itsekin herkkä. Äkilliset muutokset haastavia.

 

Teemu: Kun toisen erityisherkkyys ilmenee sellaisella sektorilla, joka ei itsessä herätä minkäänlaisia tunteita suuntaan tai toiseen.

 

Inka: Hän ei ilmaise tunteitaan voimakkaasti, vaikka tiedän hänen kokevan ne voimakkaasti. Se saattaa joskus aiheuttaa väärinkäsityksiä. Hän saattaa myös joskus kokea, ettei hänellä ole lupa ilmaista esimerkiksi surun tai vihan tunteita, tai hän pelkää loukkaavansa minua. Se on kuormittavaa, koska kuitenkin tiedän hänen olevan surullinen tai vihainen, ja tuntuisi helpommalta jos asiasta voisi puhua avoimesti.

 

5. Miten kumppanisi erityisherkkyys vaikuttaa yhteiseloonne ja perhe-elämäänne – mitä se tuo lisää, miten se rajoittaa tekemisiä?
Onko vastavuoroisuus ja tasapaino löytynyt suhteessanne, vai koetko tai näetkö, että
teistä jompikumpi mukautuu tai joutuu luopumaan enemmän omista toiveistaan tai tarpeistaan
sosiaalisen elämän, matkustelun, asuinolosuhteiden tms. suhteen?

 

Jarno: Olen mukautunut asioihin, turhaa tehdä asiaa niistä kun niihin on tottunut.

 

Markus: On löytynyt, yhteisiä ratkaisuja ja kompromisseja on haettu keskustelemalla.

 

Tuomas: Kumppanini ei ole mitenkään pyrkinyt rajoittamaan olemistani minkä voisi hyvinkin tehdä. Jotenkin kaikki muuttunut helpommaksi kun kumppanini itsevarmuus ja tietoisuus itsestään on kasvanut. Kumpikaan ei ole joutunut luopumaan toiveistaan tai haaveistaan HSP:n takia. Ja itselle on helpompi olla kun ymmärtää miksi kumppani joskus käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

 

Olli: Toisen tunneherkkyys täytyy ottaa huomioon omassa tekemisessä, sekä välttää “rauhatonta” tekemistä (esim. television katselu suurella äänenvoimakkuudella).

 

Peter: Tasapainoa on tullut aika paljon suhteeseen lisää, koska nyt tiedän mistä kumppanin tietyt tavat reagoida/käyttäytyä johtuvat. Minä joustan enemmän, kuten joustin myös ennen hsp-ominaisuuden tietoon tuloa.

 

Saija: Puolison kulkemisista ja renttuamisesta ei ole tarvinnut murehtia. Tämä positiivisena puolena.
Sosiaalinen elämä ja matkustelu ovat asioita joissa olen se mukautuva osapuoli. Saan kyllä reissata ja käydä työkavereiden kanssa iltaa viettämässä, mutta puolisoa on miltei mahdoton saada mukaan. Yhdessäolo puuttuu noista tilanteista. Jopa omien lasten luona vierailu on vaikeaa.

 

Tommi: Itse en koe että kummankaan tarvitsisi sen enempää sopeutua mihinkään, sillä noin yleisesti ottaen parisuhteessa pitää molempien saada olla oma itsensä oli erityisherkkä tai ei. Minä koen sen vaan positiivisena asiana että puolisoni on herkempi kuin minä. Elämme uusioperhe elämää, joten näen herkkyyden vain hyvänä asiana, sillä itse toivon että lapseni näkisi ja oppisi puolisoni kautta että tunteista puhumisesta tai niiden näyttämisessä ei ole mitään väärää.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Ihmisten tapaaminen yhdessä on vähentynyt, se harmittaa välillä. Itse en ole aivan niin introvertti kuin puolisoni. Vältämme ruuhkia, väkijoukkoja, stressaavia tilanteita.
Saatan olla puolueellinen, mutta mielestäni olen se, joka mukautuu liiankin herkästi. Oma erityisherkkyyteni ilmenee myös siten, että olen erityisen herkkä toisten ihmisten tunteille ja tarpeille, niitä on vaikea olla huomaamatta ja sivuuttaa. Siksi koen usein luopuvani liikaa omista toiveistani.
Emme voineet asua yhdessä. (Asuimme aluksi yhdessä n. 8 kuukautta, nyt olemme asuneet omissa asunnoissamme lähes 3 vuotta. Koimme, että tämä on ainoa tapa saada riittävästi omaa fyysistä ja henkistä tilaa. Olemme silti pariskunta ja koemme olevamme perhe, vaikkemme yhdessä asukaan).

 

Teemu: Koemme yhteisiä ja myös itsenäisiä oivalluksia tietyistä asioista ja pystymme osittain myös vertailemaan niitä keskenään. Toisaalta, asumme omissa asunnoissamme juuri siitä syystä, että vaikka toisen läsnäolo tuo voimaa, meillä se ehkä enemmän syö sitä. Myös joihinkin ruuhkaisiin paikkoihin emme voi mennä. Usein toisen tunteet vielä voimistuvat itsessä ja jos tilanne on stressaava, voidaan usein pitää sisäistä ahdistuneisuutta jopa nelinkertaisena. 
(Omat tunteet + erityisherkän tunteet + kumppanin vastaavat.)
Tasapaino on melko hyvin parantunut, kun katsotaan tilannetta muutama vuosi sitten. Kuulen silloin tällöin kumppanini sanovan, että hän tarvitsisi enemmän huomioonottamista. Kyseiset seikat ovat itselleni hyvin haastavia, koska juuri ne ovat niitä, jotka eivät herätä itsessä tuntemuksia. Tiedostan kumppanini tarpeet ja välitän niistä, mutta samalla tuntuu pahalta, kun en voi tehdä niille juuri mitään. Pyrimme usein löytämään kompromissin, joskus se löytyy, toisinaan ei.

 

Inka: Meillä on siinä mielessä helppoa, että perustarpeemme ovat melko samanlaiset. Kumpikin kaipaa paljon omaa tilaa eikä ahdistu pidemmästäkään erossaolosta. Keskustelemme paljon ja avoimesti erilaisista tarpeista ja toiveista (varsinkin näin yhteiselon alkutaipaleella, myöhemmin varmaankin keskustelun tarve vähenee, kun tietyistä asioista tulee enemmän rutiineja). Koen, että ilman tätä keskustelua emme olisi onnistuneet rakentamaan näin mukavaa ja sujuvaa arkea. Monestihan parisuhteen alussa asiat "vain tapahtuvat" ja sitten vasta aletaan puhua, kun jokin alkaa ärsyttää tai mennä pieleen.

 

 

 

6. Oletko tullut kuulluksi: mitä toiveita sinulla on, millaisia kysymyksiä tai terveisiä sinulla on - mitä haluaisit sanoa erityisherkälle kumppanillesi?

 

Jarno: En osaa sanoa. Olen ja en. Jotkut asiat on vaikeita, mutta ei aina ole kysymys erityisherkkyydestä.

 

Markus: Että olet hyvä ja rakastettava ihminen ja kumppani.

 

Tuomas: Olen tullut kuulluksi ja olemme puhuneet ja tullaan puhumaan asiasta avoimesti. Ei siinä HSP:ssä ole mitään kummaa tai hävettävää.

 

Olli: Olen, ei kysymyksiä.

 

Peter: Olen sanonut hsp-kumppanilleni, että muistaa huomioida myös minua. Että vaikka hän hsp:nä tarvitsee paljon huomiota, myös minäkin tarvitsen ainakin jonkin verran. Se on mielestäni sitä suhteen vastavuoroisuutta.

 

Saija: Yritä ymmärtää myös minua, en ole samanlainen herkkä kuin sinä.

 

Tommi: Koen että minua kuullaan ja minunkin tunteeni otetaan huomioon =). Minun mielestäni on vain hienoa ja mahtavaa että saan elää voimakkaasti tuntevan ihmisen kanssa. Saan rakkautta sata kertaa enemmän kuin missään aikaisemmissa suhteissani. Kumppanini arvostaa minua juuri sellaisena kuin olen. Ymmärtää ja jaksaa tsemppaa minua vaikeina hetkinä vaikka ei varmasti ole helppoa imeä itseensä toisen negaation tunteita ja arjen aiheuttamaa stressiä.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Auta minua ymmärtämään sinua, kerro, miten koet maailman ja tunteesi! En haluaisi kuulla jatkuvasti ahdistavia asioita. Tai ainakin tavattaessa ensin olisi tärkeää vaihtaa kuulumiset ja halaukset, saada tuoda myös omat tunteet esille. Reagoin erityisen vahvasti epäystävälliseen/tunteettoman oloiseen käytökseen.

 

Teemu: Tunteesi ovat minulle tärkeitä. Olen pahoillani, että aina en osaa vastata niihin haluamallasi tavalla.

 

Inka: Ihanaa, että olet niin sinut oman herkkyytesi kanssa, ja että uskallat miehenä olla oma herkkä itsesi. On todella virkistävää, kun välität niin vähän siitä mitä muut mahdollisesti ajattelevat, vaan puolustat rohkeasti sinulle tärkeitä arvoja ja valintoja. Kiitos myös siitä, että saan olla seurassasi oma itseni. Olen oppinut sinulta paljon.

 

7. Miten sinä selittäisit tai kuvailisit erityisherkkyyden henkilölle, joka ei tunne asiaa?
Omin sanoin rennosti tässä ja nyt: oma käsitys ja kokemus, tarkistamatta ”virallisia” kuvauksia tai määritelmiä – oikeita/täydellisiä tai vääriä vastauksia ei tähän kysymykseen ole olemassa.

 

Jarno: Kannattaa perehtyä asiaan myös tiedollisesti, kuunnella ihmistä ja keskustella.

 

Markus: Tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin reagoimisena.

 

Tuomas: Antaisin melkeinpä nettiosoitteen et käypä tekemässä tuolla yksi testi ja palataan sitten asiaan.

 

Olli: Aistiherkkyys ja toisten ihmisten ja ympäristön tarkempi tarkkailu, rekisteröi pieniäkin asioita.

 

Peter: Erityisherkkä on eri tavoin aistiherkkä ihmisille/asioille/elämälle. Hsp suomeksi sanottuna stressaantuu asioista helpommin kuin "normaali" ihminen.

 

Saija: En osaa selittää kun tiedän erityisherkkyydestä todella vähän.

 

Tommi: Vahva yksilö, vaikka ei aina itse uskokaan sitä. Uskaltaa tuntea eikä pelkää näyttää sitä. Ihanalla tavalla ehkä vähän höppänä kun aina menee paketillinen nessua kun näkee jonkun herkkis elokuvan. Suuttuu hyvin harvoin, ja jos suuttuu niin silloin tiedän että olen itse omilla sanoilla/teoilla aiheuttanut sen.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Olen hyvin herkkä. Reagoin herkästi, nopeasti ja vahvasti asioihin, joita jotkut eivät juurikaan noteeraa. Esim. tunnelma, äänimaisema, veto, kiire, äänensävyt… Se aiheuttaa myös nopean väsymisen, josta täytyy saada palautua omassa rauhassa. Tämä on synnynnäinen ominaisuus, mutta ei sairaus. Tästä ei voi parantua, vaan herkkyys on opittava ottamaan huomioon ja sopeutettava elämä sen mukaan. (Esim. riittävä lepo, säännöllinen ruokailu, ihmisjoukkojen ja meluisten paikkojen välttäminen).

 

Teemu: Yksinkertaistaen ja kärjistämällä jyrkästi - ihmisillä on taipumus vähätellä asioita ja usein kuulee heidän sanovat, että "tuollaista nyt on kaikilla." Sellaisesta ei ole kyse - kuvattaessa erityisherkän tunteita niitä täytyy kuvata hyvin voimakkailla termeillä ja kärjistäen, että asia menisi perille sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole aiempaa kokemusta erityisherkkyydestä.

 

Inka: Se on ihmisen synnynnäinen piirre, vähän kuin temperamentti - osa on herkempiä reagoimaan kuin toiset. Erityisherkkä ihminen reagoi erityisen herkästi ympäristöön, aistiärsykkeisiin, tunteisiin, kokemiinsa asioihin jne. Voimakas reagointi ei välttämättä kuitenkaan näy ulospäin, vaan erityisherkkä ihminen voi olla käytökseltään oikein hillitty ja rauhallinen, vaikka sisällä kuohuisi. Mielestäni on itsestään selvää, että maailmassa tarvitaan tällaisia herkempiä ihmisiä siinä missä vähemmänkin herkkiä.

 

8. Millaisia vinkkejä antaisit tai terveisiä lähettäisit muille erityisherkkien kumppaneille?

 

Jarno: Liikaa diagnosointia on syytä välttää. Arki sujuu asioita liikaa demonisoimatta. Ehkä tästä jollekin on apua vertaistuen muodossa. En ole perehtynyt kovin tarkasti asian taustoihin, koska uskon asioiden hoituvan paremmin silloin kun niitä ei liika diagnosoida. Toki on hyvä tietää mistä on kysymys. Tunnen useita erityisherkkiä ja me normaalit myös menetämme jotain kun emme koe asioita niin sensitiivisesti.

 

Markus: Vaikea sanoa, kun kaikki ihmiset ovat yksilöitä.

 

Tuomas: Ottakaa kumppaninne samalla tavalla huomioon kuin ennenkin. Hän saattaa tarvita hieman enemmän aikaa vastauksiinsa koska miettii asioita kaikilta suunnilta. Miettimisen haittapuolena voi olla normaalia voimakkaampi väsyminen. HSP:n kumppanina on helppoa elää.

 

Olli: Vaikea keksiä, toisen erityisherkkyys vaati itseltäkin joustavuutta ja se tulee ottaa huomioon arjessa.

 

Peter: Huomioikaa erityisherkkä kumppaninne juuri omana itsenään. Jokainen ihminen on oma persoonansa ja vaatii oman tapansa käsitellä sen mukaisesti. Kyselkää/keskustelkaa kumppaninne kanssa, jotta saisitte selville kuka/millainen kumppaninne oikeasti on.

 

Saija: Pitäisi vain yrittää jaksaa ymmärtää erityisherkän rajoitteita. Meille tämä on vielä niin uusi ilmiö, ettei vielä osaa oikein neuvoa.

 

Tommi: En tiedä onko itsellä antaa sen kummempia vinkkejä kun edelleenkin tässä yhteiseloa opiskellaan. Mutta varmasti se että muistaa pitää sen kommunikaation yllä ja läheisyyttä huomioimatta. Niillä pääsee jo varmasti ihan hyvin alkuun =).

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Puhukaa ja kuunnelkaa, antakaa toistenne selittää miksi reagoitte niin kuin reagoitte. Miltä tuntuu, kun….  Älä vähättele toisen tuntemuksia, vaan kuuntele ja koeta ymmärtää.

 

Teemu: Ottakaa asioista selvää, lukekaa erityisherkkyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Löytäkää aikaa ja tilaa myös itsellenne.

 

Inka: Erityisherkkänä joutuu yleensä tekemään paljon pidemmän matkan itsensä löytämiseksi. Joillain tämä matka alkaa vasta aikuisena, vaikkapa silloin kun saa jostain luvan tai virikkeen kysyä "kuka minä olen?". Erityisherkälle tällaisen kysymyksen pohtiminen on todella tärkeää, koska vain itsensä tuntemalla herkkyys voi olla voimavara. Kumppanina voit olla tällä matkalla tukena, mutta et voi tehdä sitä toisen puolesta. Sanoisin, että suhtaudu avoimen uteliaasti kumppanisi pohdintoihin, vaikka sinusta joskus tuntuisikin, että hän "ajattelee ihan liikaa". Rohkaise häntä jakamaan ajatuksiaan kanssasi, mutta on myös tärkeää että hän voi jakaa niitä muiden erityisherkkien kanssa.

Kaikkea ei tarvitse tehdä herkemmän ihmisen ehdoilla. Muista kuitenkin, että koko yhteiskuntamme pyörii tällä hetkellä hyvin ei-herkkien ehdoilla, joten erityisherkkä kumppanisi joutuu sopeutumaan hyvin moneen sellaiseen asiaan, joka ei välttämättä tunnu sinusta niin kummalliselta. Sinun ei tarvitse alkaa suojella häntä, mutta jo pienillä arjen valinnoilla voitte tehdä hänen elämästään helpompaa; esimerkiksi rauhallinen mökkiviikonloppu kahden kesken sen sijaan, että menette ison porukan kanssa risteilylle...

Jos olette herkkyydeltänne kovin erilaisia, hyväksykää myös se, että toisinaan teidän on parempi tehdä asioita erikseen.  Sinullakin on oikeus tehdä itsellesi tärkeitä asioita sinulle ominaisella tavalla.

 

9. Analysoidaanko sinua mielestäsi liikaa (onnistuneesti tai epäonnistuneesti) ja toisaalta koetko, että erityisherkkä kumppanisi odottaa/olettaa sinun osaavan tulkita hänen sanomattomia toiveitaan, asioita tai vivahteita yhtä hyvin kuin hän niitä poimii?

 

Jarno: Vaikea kysymys. enemmän tuo on kyllä luonteenpiirteisiin liittyvää.

 

Markus: Ei mielestäni.

 

Tuomas: Ei ainaskaan ole tuntunut että minua olisi analysoitu. Muita kylläkin. Keskustelemme asioista avoimesti ja ilman mitään ennakkoluuloja.

 

Peter: Tätä taipumusta tosiaan esiintyy toisinaan; pitäisi olla ajatuksenlukija.

 

Saija: Joskus kyllä tuntuu siltä, etten osaa sanoa/tehdä mitään oikein.

 

Vastaajat kahden erityisherkän liitossa:

 

Rea: Olen varmaan itse usein se arvuuttelija, mutta joskus toisinkin päin. Arviot eivät aina tunnu mukavalta, saati osu oikeaan. Olisi parempi kysyä suoraan, mitä toisen päässä tapahtuu, eikä tulkita liikaa. Itse ylitulkitsen helposti toisen äänensävyä ja ilmeitä, puolisoni taas sanavalintoja tai sanomatta jättämisiäni.

 

Teemu: Osittain kyllä. Koska itselläni on Aspergerin oireyhtymä, kuule hyvin usein siitä, etten ymmärrä ihmisten sanatonta viestintää. Vastaan usein, että en ole ajatustenlukija.

 

Inka: Ehkä ennemminkin itse oletan joskus, että hän osaa tulkita minua täydellisesti koska on niin herkkä - mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Toisaalta usein myös hämmästyn, kuinka hyvin ja tarkasti hän on huomannut esimerkiksi tunnetilani muutokset. Se tuntuu lähinnä mukavalta - en koe, että minua analysoidaan liikaa.

 

---

Kuvat: Flickr.com

Convers ando by Angel Ortega 

Weekend Love by Fatma .M

 

 

Please reload

Etsi asiasanoilla
Please reload

Uusimmat
Please reload

© 2014-2019 by Erityisherkän elämää

  • Wix Facebook page
  • Pinterest App Icon